|
Suomen Migreeniyhdistys ry
Tiedote 27.5.2010
Migreenipotilaat herättelivät päättäjiä
Migreenin ja muiden päänsärkyjen hoitoon ja tutkimukseen tarvitaan lisää taloudellista panostusta. Potilaat ja neurologit uskovat päänsärkyjen ennaltaehkäisyn ja tehokkaan hoidon tuovan rahat takaisin korkojen kanssa.
EHA (European Headache Alliance) on päänsärkypotilaiden eurooppalainen kattojärjestö, johon Suomen Migreeniyhdistyskin kuuluu. EHA kokosi Espanjan parlamenttitalossa 24.5.2010 pidettyyn Madridin kokoukseensa paristakymmenestä maasta potilasjärjestöjen edustajia, päänsärkyjä hoitavien ja tutkivien neurologien kattojärjestön (EHF, European Headache Federation) edustajia ja poliittisia päättäjiä.
Migreeni käy kalliiksi
Euroopassa on noin 15 miljoonaa migreenipotilasta, joista yli puoli miljoonaa asuu Suomessa. Joka päivä noin kaksi miljoonaa eurooppalaista kärvistelee migreenin kourissa. On laskettu, että migreeni aiheuttaa EU:n alueella 27 miljardin euron vuosittaiset kustannukset työtehokkuuden vähenemisenä ja työstä poissaoloina. Lisäksi lääkekustannukset ja lääkärikäynnit kuormittavat potilaiden ja yhteiskunnan taloutta. Inhimillisen kärsimyksen määrää ei voi edes mitata. Asiantuntevan hoidon riittämättömyys on pääasiallinen syy suuriin kustannuksiin.
Tanskalaisprofessori Jes Olesen muistutti Madridissa, että vaikka yksittäisen migreenipotilaan hoito ei ole kallista, tulee kokonaissummasta suuri, koska sairaus on 12–15 %:lla väestöstä. Migreenin hoidon kokonaiskustannukset ylittävät esimerkiksi aivohalvaus- ja epilepsiapotilaiden hoitokustannukset.
Hyvää hoitoa on vaikea saada
Suomen Migreeniyhdistys ry osallistui eurooppalaisen kattojärjestö EHA:n järjestämään kyselyyn, jossa selvitettiin mm. migreenikoiden tyytyväisyyttä hoitoon. Vastanneista 60 % oli tyytymättömiä. Tyytymättömien osuus oli Suomessa 42 %, pienempi kuin muualla keskimäärin. Tavallisin ongelma oli vaikutelma siitä, että migreeniä ei pidetty "kunnon" sairautena. Migreenin potilaalle aiheuttamaa, toisinaan erittäin suurta haittaa ei huomioitu, eikä hoidon vaikutusta seurattu. Suomessa, kuten muuallakin, pidettiin erikoislääkärille pääsyä hankalana ja lääkkeiden tehoa riittämättömänä. Tehoavan hoidon saamisessa oli jopa kymmenen vuoden viiveitä.
Monien yleislääkäreiden ja jopa neurologien tiedot migreenin luonteesta ja hoidosta olivat puutteelliset. "Kyllä se on totta Suomessakin, vaikka koulutusta on järjestetty. Periaatteessa valtaosa päänsärkypotilaista on hoidettavissa perusterveydenhuollossa. Ehkä noin 5 % potilaista on lähetettävä erikoissairaanhoitoon, kun tavanomainen hoito ei tehoa", linjaa vastaava ylilääkäri Markus Färkkilä HYKS:n neurologian klinikalta.
Potilaiden on puhuttava kovalla äänellä
EU:n Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokuntaan (ENVI) kuuluva irlantilainen europarlamentaarikko Nessa Childers kannusti potilas- ja neurologijärjestöjä kautta Euroopan yhteistyöhön päänsärkyjen haittojen vähentämiseksi. "Kansallisella tasolla poliittiset päättäjät ovat avainasemassa. Raha on nyt tiukassa joka paikassa, mutta on muistettava, että migreenin seurauksista maksamme joka päivä. Mitään ei tapahdu EU-tasolla nopeasti, mutta asioihin voi sielläkin vaikuttaa. Europarlamentaarikoille, kuten kansallisen tason päättäjillekin täytyy puhua kovalla äänellä, että tulee kuulluksi."
Lisätietoja:
Päivi Hölttä
Suomen Migreeniyhdistys ry
p. 040 5609711
Esta dirección de correo electrónico está protegida contra los robots de spam, necesita tener Javascript activado para poder verla
Matleena Helojoki
Toiminnanjohtaja, Suomen Migreeniyhdistys ry
Esta dirección de correo electrónico está protegida contra los robots de spam, necesita tener Javascript activado para poder verla
p. 040 8481032
www.migreeni.org
Markus Färkkilä
Vastaava ylilääkäri, neurologian dosentti, HYKS
Esta dirección de correo electrónico está protegida contra los robots de spam, necesita tener Javascript activado para poder verla
|
